Hyppääjän polvi
Patellajänteen tulehdus tai kiputila, kansanomaisemmin hyppääjän polvi, on rasitusvamma, jota esiintyy nuorilla urheilijoilla sekä aktiivisilla liikunnanharrastajilla. Hyppääjän polvelle altistavat, kuten vaivan nimikin kertoo, eniten lajit joissa tulee paljon hyppyjä ja iskutusta jaloille. Myös runsas monotoninen ärsytys saattaa johtaa patellajänteen tendiniittiin eli jännetulehdukseen.
Hyppääjän polveen liittyy kipu patellajänteessä. Yleisimmin kipu paikallistetaan patellajänteen yläosaan aivan polvilumpion alapuolelle. Alkuvaiheessa kipua tai epämiellyttävää tunnetta tulee liikunnan jälkeen ja etureiden lihakset voivat tuntua kireiltä. Vamman pahentuessa kipua esiintyy liikunnan aikana sekä levossa, ja polven alapuoli voi tuntua kuumalta ja iho näyttää punoittavalta.
Patellajänne välittää etureiden lihasten tuottaman voiman ja saa näin aikaan polven ekstension eli ojennuksen. Etureiden lihaksisto, nelipäinen reisilihas kiinnittyy jänteenomaisesti polvilumpioon. Itse patellajänne lähtee polvilumpion alakärjestä ja kiinnittyy sääriluun yläpäässä sijaitsevaan kohoumaan luunpinnassa. Patellajänteen ympärillä sijaitsevat limapussit, jotka vähentävät mekaanista hankausta jänteen ja muiden rakenteiden välillä. Jänteen tulehtuessa myös limapussit voivat herkästi tulehtua.
Hyppääjän polven hoito
Ensimmäinen asia vamman hoidossa on aina rasituksen vähentäminen. Kylmähoito on tärkeä apu tulehdustilan hoitamisessa ja lyhyehkö tulehduskipulääkekuuri voi olla järkevää. Alkuvaiheen jälkeen on hyvä hakeutua fysioterapeutille, joka selvittää tarkemmin mikä polvessa aiheuttaa kipuja. Jännetulehdus etenee tietyn kaavaan mukaan. Akuuttivaihe kestää vajaan viikon, ja uudelleenrakennusvaihe pari kuukautta. Paranemisprosessiin kuuluu kuitenkin aina paljon erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat paranemisen kestoon. Siitä syystä tarkkaan aikataulua on vaikea ennustaa.
Pitkään jatkunut ja kroonistunut jännetulehdus, tendinopatia, haurastuttaa jännettä, ja pahimmassa tapauksessa jokin äkillinen liike voi napsauttaa jänteen poikki. Siksikin vaiva on järkevää hoitaa kuntoon heti alkuunsa. Monesti patellajänteen tulehduksen yhteydessä jokin kohta kehon tasapainossa “vuotaa” ja näin ollen entisestään lisää jänteeseen kohdistuvaa kuormitusta. Monesti nilkan ja jalkaterän puutteellinen hallinta tai asentovirheet altistavat hyppääjän polvelle.
Tehokkain ja nopein tapa patellajänteen kuntouttamiseen on oikeanlainen harjoittelu yhdistettynä lihaksia rentouttavaan käsittelyyn/venyttelyyn. Voimaharjoittelussa pääpaino on isometrisissä ja eksentrisissä harjoitteissa. Patellajänne joutuu sietämään valtavia kuormia, joten sen vetolujuuden on oltava kunnossa. Immobilisaatio ja kuormittamattomuus heikentävät jännettä entisestään, joten lepo on huono vaihtoehto jänteiden kuntoutuksessa ylipäätään. Oikeanlainen harjoittelu fysioterapeutin valvovan silmän alla voi nopeuttaa kuntoutumista, mutta nopeutta tärkeämpää on saavuttaa patellajänteen vetolujuus ja kestävyys sille tasolle, että rajutkin urheiluharrastukset ovat taas turvallisia.